Share |

Juttutalon blogissa

LAHJAKKUUDEN SYNTI, OSA I

Maanantai 18.9.2017 klo 15:13

argue_1.png

  

Yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmää uudistetaan. Entistä suurempi osa opiskelijoista valitaan pelkästään ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Pääsykoe on toinen vaihtoehto tavoitella opinto-oikeutta, avoimen korkeakoulun väylä säilyy kolmantena.

Uudistus on nostanut vastalauseiden myrskyn.

Arvostelun ytimessä on pelko, että hikipingot kympin tytöt valloittavat ylimmät opinahjot. Epäoikeudenmukaisesti ja ansiotta. Kympit kun ovat ilmeisesti sattuman kaupalla pompsahtaneet tyttöjen todistuksiin ja vältelleet niiden oikeasti lahjakkaampien ja parempien papereita.

Tytöt pärjäävät lukiossa paremmin kuin pojat. Tämän tosiasian taustalla on eräs aikamme suurimmista tabuista: sukupuolten väliset erot lahjakkuudessa.

Eivätpä muinaiset esi-isämme aavistaneet, millaiseen syntiin syyllistyivät valitessaan työnjaon, jossa naiset jäivät turvallisen kotiluolan tuntumaan lapsia hoitamaan, kun miehet lähtivät metsälle matkojen taakse ja vaarojen ääreen. Sillä niinhän siinä kävi, että vuosimiljoonien mittaan henkiin jääneet miehet ovat keskimäärin monella tapaa erilaisia kuin naiset.

Evoluution aikaansaamat anatomiset erot sukupuolten välillä – esimerkiksi elimissä, pituudessa ja lihasmassan määrässä – ovat selvät, eikä niiden seurauksiakaan käy kiistäminen. Myös aivoissa voidaan mitata eroja sukupuolten välillä. Se, johtavatko aivojen anatomian erot erilaiseen lahjakkuuteen, on silti hyvin kiistanalainen asia.

Lahjakkuus taas on monimutkainen ja monitahoinen asia ja syyt sen vaihteluun hämärän peitossa.  Osan selittävät perintötekijät, osa johtuu ympäristöstä tai yksilön valinnoista. Lopputulosta voidaan silti arvioida: tiede erottaa erilaisia lahjakkuuden lajeja. Esimerkiksi Howard Gardner jakaa lahjakkuuden (älykkyyden) seitsemään luokkaan.

Ylioppilastutkinto mittaa kahta lahjakkuuden lajeista: kielellistä ja loogis-matemaattista, joista ensiksi mainitun painoarvo on dominoiva. Koska tytöt menestyvät kielellistä lahjakkuutta vaativissa aineissa paremmin kuin pojat – joiden osuus taas on suurempi loogis-matemaattisissa aineissa hyvin menestyneistä – he saavat enemmän hyviä arvosanoja. Tyttöjen etua lisää se, että visuaalis-spatiaalista lahjakkuutta (avaruudellista hahmotuskykyä) vaativia aineita, joissa pojat ovat tyttöjä vahvempia, ei lukiossa juuri opeteta.

Jos siis halutaan varmistaa sukupuolten tasavahva menestys lukiossa, kielellistä lahjakuutta mittaavien aineiden suhteellista osuutta pitäisi laskea ja loogis-matemaattisten ja visuaalis-spatiaalisten osuutta nostaa. Ylioppilaskirjoituksissa jaon pitäisi olla tasan.

Tästä sangen loogisesta ratkaisusta ei puhuta, ymmärrettävästä syystä. En uskalla edes kuvitella, mikä naistasa-arvosota siitä alkaisi. Moisen jaon sanottaisiin vahvistavan epätoivottua sukupuolittunutta ajattelua ja suosivan miehiä. Toisaalta: nykytilanne suosii naisia. Ja jos lahjakkuuksissa ei todella ole eroja sukupuolten välillä, kuten väitetään, uusi jako ei suosisi ketään. Se vain toisi loogis-matemaattisesti ja avaruudellisesti lahjakkaat tasa-arvoiseksi kielellisesti lahjakkaiden kanssa.

Toinen kysymys on, olisiko tuokaan jako oikea. Jättäähän sekin huomiotta monet lahjakkuuden lajit, jotka ovat suuressa roolissa työelämässä menestymisessä, puhumattakaan muista elämän alueista.

Blogi on julkaistu myös Koillissanomissa 13.9.2017.

Toinen osa julkaistiin 13.1.2018.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aivot, lahjakkuus, älykkyys, kympin tytöt, pääsykoeuudistus, opiskelijavalinnat, yliopisto, korkeakoulu, lukio, arvosanat, sukupuoli, mies, nainen

TRUMP JA MEDIAN OSATOTUUDET

Lauantai 23.7.2016 klo 17:10

TOTUUS.jpg

Yhdysvaltain republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump piti Clevelandin puoluekokouksessa torstaina 21.7. odotetun linjapuheensa. Nyt media pullistelee puheen analyysia ja kauhistelua. Tulkinnoissa Trumpin tiliin laitetaan populismin kepeiden multien lisäksi raskaita taakkoja: fasismia, rasismia ja muita 30-luvun koleita kaikuja (Laura Saarikoski, HS 23.7.2016).

Helsingin Sanomien mukaan Trump lukee tilastoja tarkoitushakuisesti ja nostaa esiin linjaansa tukevia osatotuuksia, valikoituja tilastoja tai suoranaisia virhetietoja (HS 23.7.2016). Esimerkiksi otetaan murhien määrä Yhdysvaltojen 50 suurimmassa kaupungissa. Se on Trumpin (ja tilastojen) mukaan kasvanut 17 prosenttia. Kainalojutussa Matti Koskinen muistuttaa, että osatotuus antaa väärän kuvan todellisuudesta: vuonna 1991, vaivaiset kaksikymmentäviisi vuotta sitten, murhia tehtiin kaksinkertainen määrä.

Hakematta mieleen tulevat Suomen hallituksen leikkauksia kauhistelevat kirjoitukset valtamedian foorumeilla. Yliopistojen määrärahojen (yliopistojen toimintamenot ja yliopistolaitoksen yhteiset menot) leikkauksien kerrotaan hakevan vertaansa ja vaarantavan kansakunnan sivistyksen, tulevaisuuden ja talouskasvun. En laita tähän linkkiä yhteen juttuun, sillä se ei tekisi oikeutta sadoille samoilla argumenteilla ratsastaville ”objektiivisille kokototuuksille”.

Otetaan vertailukohdaksi vuosi 1991. Silloin määrärahat sattuivat olemaan historiallisesti korkeimmalla tasollaan, sillä vuodesta 1987 vuoteen 1991 yliopistojen määrärahojen reaaliarvoinen yhteismäärä kasvoi keskimäärin noin 10 prosenttia vuodessa. Laman kurimuksessa rapsakka nousu pysähtyi ja esimerkiksi vuosina 1993 ja 1994 määrärahat alenivat reaalisesti noin 16 prosenttia.

Huippuvuonna 1991 yliopistomäärärahojen reaalitaso oli vuoden 1999 rahassa 4,8 miljardia markkaa. Tilastokeskuksen mukaan summa vastaa vuoden 2015 rahassa noin 1,1 miljardia euroa.

Vuonna 2015 yliopistojen valtionrahoitukseen varattiin 1,9 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen 862 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 "ennennäkemättömien" 100 miljoonan (5 prosentin) leikkausten jälkeen yliopistojen valtionrahoitukseen esitettiin 1,8 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen 858 miljoonaa euroa.

Yliopistojen määrärahat ovat siis kasvaneet vuodesta 1991 vuoteen 2016 noin 65 prosenttia. Samalla aikajaksolla Suomen BKT kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 41,5 prosenttia.

Laura Saarikoski puolestaan tuskailee sitä, että Trumpin jenkkien nykyongelmiin syyllisiksi nimeämän eliittiväen joukkoon kuuluu myös media, joka ei sanojaan säästele sekä politiikan että kulttuurieliitin ulkopuolelle jääneen populistin ja hänen yhtä surkeiden ja halveksittavien kannattajiensa suominnassa.

Minä puolestani ihmettelen, miksi malka on niin vaikea löytää omasta silmästä?

Aurinkokuninkaat ja heidän hovinsa havahtuvat aina liian myöhään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Donald Trump, puoluekokous, presidenttiehdokas, media, osatotuus, yliopisto, yliopistojen määrärahat, leikkaus

OPINTOTUEN ROMUTUS JA YLIOPISTOJEN KURJUUS

Sunnuntai 13.3.2016 klo 14:41

Opintotuki.pdf.png

 

Hallituksen suunnitelmat opintuen muutoksista ja päätökset yliopistojen rahoituksen leikkauksista ovat saaneet yliopistojen opiskelijat ja henkilöstön barrikadeille. Ylisanoja ei säästellä kun maalaillaan kuvaa opiskelijoiden kurjaakin kurjemmasta kohtalosta ja sivistyksen tuhosta.

Helsingin Sanomat kokosi faktat opintotuen reaaliarvon kehityksestä (HS 9.3.2016). Hesarin kaaviosta käy ilmi, että opintotuen kokonaismäärä on kehittynyt sykäyksittäin parempaan suuntaan ja on nyt tasolla 950 euroa kuukaudessa. Mikäli selvitysmies Roope Uusitalon esitys tuen muutoksista toteutuu, tuen kokonaismäärä saavuttaa kaikkien aikojen huippunsa, 1 100 euroa kuukaudessa.

Opiskelijoiden suurin huolen aihe on, että ”ilmaisen rahan” osuuden tuesta katsotaan pienentyvän 80 eurolla eli 537 eurosta noin 450 euroon, jos opintorahan maksimia leikataan 337 eurosta 250 euroon. Lainarahaa vieroksutaan ja pelätään, ettei takaisinmaksu suju valmistumista seuraavan työttömyyden takia.

Tosiasiassa ilmaisen rahan osuus kasvaisi sekin kaikkien aikojen suurimmaksi, se olisi enimmillään 650 euroa kuukaudessa, kun täysimääräisen lainan anteeksi annettava osuus jaetaan opintotukikuukausille. Tämä tosin edellyttää valmistumista määräajassa, yleisimmin viidessä vuodessa. Silloin opiskelijalle maksettaisiin takaisin 30 prosenttia lainasta. Kuuden vuoden valmistumisajalla lainahyvitys olisi 15 prosenttia (HS 1.3.2016). Ilmaista rahaa saisi silloin 550 euroa kuukaudessa, edelleen enemmän kuin nyt.

Ilmainen 650 (maisteriksi viidessä vuodessa) tai 550 euroa (maisteriksi kuudessa vuodessa) kuukaudessa koostuisi seuraavasti:

-          opintoraha noin 250 euroa

-          asumistuki noin 200 euroa

-          lainahyvitys noin 200 tai 100 euroa kuukaudessa

Jos työllistyminen tutkinnon jälkeen tuntuu epävarmalta ja lainan takaisinmaksu pelottaa, lainan maksettavaksi jäävän osuuden voi jättää käyttämättä. Nostettavasta lainasta kulutetaan siis vain ”ilmainen” 200 tai 100 euroa kuukaudessa, loput talletetaan vaikka säästötilille. Menettelyyn ei sisälly minkäänlaista riskiä, kun laina ja talletus ovat samassa valuutassa ja pankkien talletuksilla on 100 000 euron suoja.

Monet huolestuneet ovat perustelleet valmistumisen viiveitä sairastamisella. Tosiasiassa suurin osa opiskelijoista on terveitä, syyt opintojen venymiseen ovat pääosin muualla. Lisäksi kannattaa muistaa, että opintuki on tarkoitettu opiskelun, ei sairauden rahoittamiseen. Jos sairaus on vakava ja estää sekä työn että opinnot, siihen on oma tukijärjestelmänsä, ja lisäksi sairauspäivärahakaudet eliminoidaan opintotukijärjestelmässä.

Suosittelen kaikille tuen heikennyksistä huolestuneille ja mielenosoituksiin kannustaville järjen ja laskukoneen käyttöä. Valittamiselta ja vastustukselta säästyvän ajan voi käyttää vaikka opiskeluun.

Mitä tulee yliopistojen rahoituksen leikkauksiin ja sivistyksen ja tutkimuksen tuhoon, niitä HS pohtii esimerkiksi otsikolla Proffien kapina (HS 13.3.2016).

Tässä blogissa en tähän laajaan ja mieliä kuohuttavaan aiheeseen syvemmin paneudu, mutta esitän Hesarin kokoamien tietojen perusteella laaditun kuvan, jolle olen antanut nimeksi Yliopistojen tehokkuus. Tehokuutta on kuvassa mitattu ylempien korkeakoulu- ja tohtorin tutkintojen määrän (vuosi 2014) suhteella professorien ja muun henkilöstön määrään.

Kuva puhukoon puolestaan, jätän johtopäätökset lukijoille.

Lopuksi mielenkiintoinen yksityiskohta: Hesarin kyselyyn vastanneiden professoreiden suosikit lakkautettaviksi yliopistoiksi olivat Vaasan yliopisto, Lapin yliopisto, Hanken ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Proffien mielestä lahtiin joutaisi siis neljä tehokkainta yliopistoa.

Yliopistojen_tehokkuus.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opintotuki, yliopisto, tutkinnot, tehokkuus, rahoitus, koulutusleikkaus