Share |

Juttutalon blogissa

OPINTOTUEN ROMUTUS JA YLIOPISTOJEN KURJUUS

Sunnuntai 13.3.2016 klo 14:41

Opintotuki.pdf.png

 

Hallituksen suunnitelmat opintuen muutoksista ja päätökset yliopistojen rahoituksen leikkauksista ovat saaneet yliopistojen opiskelijat ja henkilöstön barrikadeille. Ylisanoja ei säästellä kun maalaillaan kuvaa opiskelijoiden kurjaakin kurjemmasta kohtalosta ja sivistyksen tuhosta.

Helsingin Sanomat kokosi faktat opintotuen reaaliarvon kehityksestä (HS 9.3.2016). Hesarin kaaviosta käy ilmi, että opintotuen kokonaismäärä on kehittynyt sykäyksittäin parempaan suuntaan ja on nyt tasolla 950 euroa kuukaudessa. Mikäli selvitysmies Roope Uusitalon esitys tuen muutoksista toteutuu, tuen kokonaismäärä saavuttaa kaikkien aikojen huippunsa, 1 100 euroa kuukaudessa.

Opiskelijoiden suurin huolen aihe on, että ”ilmaisen rahan” osuuden tuesta katsotaan pienentyvän 80 eurolla eli 537 eurosta noin 450 euroon, jos opintorahan maksimia leikataan 337 eurosta 250 euroon. Lainarahaa vieroksutaan ja pelätään, ettei takaisinmaksu suju valmistumista seuraavan työttömyyden takia.

Tosiasiassa ilmaisen rahan osuus kasvaisi sekin kaikkien aikojen suurimmaksi, se olisi enimmillään 650 euroa kuukaudessa, kun täysimääräisen lainan anteeksi annettava osuus jaetaan opintotukikuukausille. Tämä tosin edellyttää valmistumista määräajassa, yleisimmin viidessä vuodessa. Silloin opiskelijalle maksettaisiin takaisin 30 prosenttia lainasta. Kuuden vuoden valmistumisajalla lainahyvitys olisi 15 prosenttia (HS 1.3.2016). Ilmaista rahaa saisi silloin 550 euroa kuukaudessa, edelleen enemmän kuin nyt.

Ilmainen 650 (maisteriksi viidessä vuodessa) tai 550 euroa (maisteriksi kuudessa vuodessa) kuukaudessa koostuisi seuraavasti:

-          opintoraha noin 250 euroa

-          asumistuki noin 200 euroa

-          lainahyvitys noin 200 tai 100 euroa kuukaudessa

Jos työllistyminen tutkinnon jälkeen tuntuu epävarmalta ja lainan takaisinmaksu pelottaa, lainan maksettavaksi jäävän osuuden voi jättää käyttämättä. Nostettavasta lainasta kulutetaan siis vain ”ilmainen” 200 tai 100 euroa kuukaudessa, loput talletetaan vaikka säästötilille. Menettelyyn ei sisälly minkäänlaista riskiä, kun laina ja talletus ovat samassa valuutassa ja pankkien talletuksilla on 100 000 euron suoja.

Monet huolestuneet ovat perustelleet valmistumisen viiveitä sairastamisella. Tosiasiassa suurin osa opiskelijoista on terveitä, syyt opintojen venymiseen ovat pääosin muualla. Lisäksi kannattaa muistaa, että opintuki on tarkoitettu opiskelun, ei sairauden rahoittamiseen. Jos sairaus on vakava ja estää sekä työn että opinnot, siihen on oma tukijärjestelmänsä, ja lisäksi sairauspäivärahakaudet eliminoidaan opintotukijärjestelmässä.

Suosittelen kaikille tuen heikennyksistä huolestuneille ja mielenosoituksiin kannustaville järjen ja laskukoneen käyttöä. Valittamiselta ja vastustukselta säästyvän ajan voi käyttää vaikka opiskeluun.

Mitä tulee yliopistojen rahoituksen leikkauksiin ja sivistyksen ja tutkimuksen tuhoon, niitä HS pohtii esimerkiksi otsikolla Proffien kapina (HS 13.3.2016).

Tässä blogissa en tähän laajaan ja mieliä kuohuttavaan aiheeseen syvemmin paneudu, mutta esitän Hesarin kokoamien tietojen perusteella laaditun kuvan, jolle olen antanut nimeksi Yliopistojen tehokkuus. Tehokuutta on kuvassa mitattu ylempien korkeakoulu- ja tohtorin tutkintojen määrän (vuosi 2014) suhteella professorien ja muun henkilöstön määrään.

Kuva puhukoon puolestaan, jätän johtopäätökset lukijoille.

Lopuksi mielenkiintoinen yksityiskohta: Hesarin kyselyyn vastanneiden professoreiden suosikit lakkautettaviksi yliopistoiksi olivat Vaasan yliopisto, Lapin yliopisto, Hanken ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Proffien mielestä lahtiin joutaisi siis neljä tehokkainta yliopistoa.

Yliopistojen_tehokkuus.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opintotuki, yliopisto, tutkinnot, tehokkuus, rahoitus, koulutusleikkaus