Share |

Juttutalon blogissa

KATERA STEEL: Kääk ja kimppuun!

Sunnuntai 27.11.2016 klo 18:30

hui.jpg

Mediassa on moitittu, esitetty syytöksiä ja tuomittu pääministeri Juha Sipilä jääviksi maan hallituksen tekemään päätökseen, jolla kaivosyhtiö Terrafame sai rahoitusta ja jatkoaikaa.

Monenlaista lokaa on lentänyt niukkojen faktojen valossa.

On kerrottu, että Sipilän lapsilleen kolme vuotta sitten siirtämä sijoitusyhtiö omistaa viisi prosenttia Katera Steel Oy:stä, joka on saanut noin puolen miljoonan euron arvoisen tilauksen Terrafamelta.  

Katera Steelin pääomistajat ovat lähteestä riippuen joko Sipilän serkkuja tai enoja tai molempia.

Median tai toimittajan tehtävä ei ole tuomita, ja olennaisista faktoista tulee ottaa selvää ja tuoda ne esille. Ainakin Ylen olisi pitänyt selvittää asian konteksti ja tuoda esille myös osakeyhtiön sisäpiirisäädäntö ja siihen kuuluva lähipiiriin kuuluvien henkilöiden määrittely.

Nykysäännösten mukaan henkilön kuuluminen osakeyhtiön sisäpiiriin, jolloin kyseinen henkilö on jäävi yhtiötä koskevassa päätöksenteossa jonkin toisen tahon edustajana, edellyttää kahta asiaa: läheistä sukulaisuussuhdetta ja sukulaisen määräys- tai huomattavaa vaikutusvaltaa yhtiössä.

Läheiseksi sukulaissuhteeksi luetaan avio- tai avopuoliso sekä omat tai puolison lapset tai muut huollettavat. Serkut ja enot eivät kuulu lähipiiriin, joten Sipilän tapauksessa tarkasteltavaksi tulevat lapset.

Jotta Sipilä kuuluisi Katera Steelin sisäpiiriin, hänen lastensa määräys- tai vaikutusvallan yhtiössä pitäisi olla huomattava. Viiden prosentin omistus holding- tai sijoitusyhtiön kautta ei tuota huomattavaa määräys- tai vaikutusvaltaa, joten sitäkään kautta Sipilä ei ole jäävi.

Puhumattakaan siitä, että Sipilä ei ole millään tavalla osallistunut kyseisen tarjouskilpailun järjestämiseen tahi tarjouksen hyväksymistä koskevaan päätöksentekoon Terrafamessa, vaikka valtio yhtiön omistaakin. Sipilällä ei siis ole edes ollut tilaisuutta olla jäävi Katera Steelin tarjouksen suhteen.

Näiden tietojen hankkimiseen meni noin viisi minuuttia, blogin kirjoittamiseen hieman enemmän. Toki se vaatii jonkin verran yritystoimintaan ja sisäpiirisäädäntöön liittyviä ennakkotietoja, jotka kuulunevat Ylen talous- tai politiikan toimittajien ammattiosaamiseen. Lisäksi se vaati tahtoa katsoa kokonaisuutta. Silläkin uhalla, että herkullinen uutinen kuivuisi kokoon.

Täydennys 28.11. ja 30.11: Asia hallintolain ja median näkökulmasta 

Olen saanut paljon kommetteja edellä kirjoittamaani sosiaalisen median foorumeilla. Esimerkiksi Ylen toimittaja Jarno Liski kommentoi asiaa seuraavasti:

"Osakeyhtiölailla taitaa olla aika vähän tekemistä virkamiehen esteellisyydestä puhuttaessa vai mitä Taina arvelet? Katso mieluummin hallintolakia."

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että asiaa ei edes haluta tarkastella kokonaisuutena, vaan tarkoitushakuisesti vain sellaisesta näkökulmasta, josta melua ja mielenkuohua syntyy helposti.

Jos todella puhutaan Katera Steelin ja Terrafamen välisistä kaupoista, silloin kyseessä ovat osakeyhtiöiden väliset asiat. Virkamiesten tekemiä päätöksiä taas koskee hallintolaki, kuten Jarmo Liski muistuttaa. Sipilä ei ole virkamies, mutta hänen esteellisyytensä määritellään tosiaan hallintolain 27 §:n mukaisesti. Siten hallituksen päätöstä Terrafamelle myönnettävästä lisärahoituksesta tulee arvioida hallintolain mukaan, siitä olen Liskin kanssa samaa mieltä.

Mutta sitä en usko kuunaan, että tuo rahoituspäätös olisi yhteydessä Terrafamen taannoiseen tarjouskilpailuun, että Sipilä olisi halunnut päätöksen olevan myönteinen nimeomaan siksi, että hänen sukulaisensa saisivat sitä kautta erityistä hyötyä ja etua. Joku tolkku spekulaatioissa sentään pitäisi olla.

Olisin todella yllättynyt, jos oikeusasiamies katsoisi Terrafamen rahoituspäätöksen olevan relevantti  Katera Steelin Terrafamelle tekemän tarjouksen ja sen hyväksymisen kanssa. Jos näin kävisi, siitä seuraisi normaalin yritystoiminnan kannalta mahdoton tilanne. Itsellänikin sattuu olemaan laaja suku (lienee syytä todeta, että en ole sukua Sipilälle), jossa on paljon yrittäjiä. Minulla ei ole mitään tietoa siitä, eikä pidäkään olla, kenen kanssa esimerkiksi enojen, setien, tätien, serkkujen tai edes sisarusteni yritykset tekevät yhteistyötä, puhumattakaan siitä, kenelle he ovat tehneet tarjouksia. Jos sen sijaan kuuluisin jonkun yrityksen sisäpiiriin, minun pitäisi hankkia nuo tiedot ja ottaa ne huomioon esteellisyyttä arvioidessani. Tämän tekisin (ja tein, kun olin virkamies) tietenkin etukäteen. Tämä juuri on yksi sisäpiirisäännösten tavoite: helpottaa muuten mahdottomaksi käyvää arviointia siitä, mitä virkamiehen pitäisi tietää tai olisi kohtuudella pitänyt tietää ja ottaa huomioon etukäteen virkavastuulla päätöksiä tehdessään.  

Yllättyisin myös, jos Katera Steelin omistajien, joista osa on hallintolain tarkoittamia läheisiä, katsottaisiin saaneen erityistä etua, kun heidän yrityksensä on tehnyt Terrafamelle tarjouksen, joka on tarjouskilpailussa hyväksytty. Tarjouksen kokoluokka on noin 10 prosenttia yrityksen kuluvan vuoden liikevaihdosta: urakka on siis iso, mutta ei poikkeuksellisen suuri. Tarjouksessa on siis kyse Katera Steelin tavanomaisesta liiketoiminnasta. Jos yrityksen normaali liiketoiminta tuottaisi omistajilleen hallintolain tarkoittamaa erityistä etua, Sipilä olisi todella ollut esteellinen. Tulkinta tuntuu järjenvastaiselta, mutta onhan se toki mahdollinen.

Olen Jarmo Liskin kanssa samaa mieltä, että ammattitaitoisen toimittajan pitäisi tuoda hallintolain näkökulma esille. Näin juuri on tapahtunut, tosin hyvin rajatusta näkökulmasta. Mutta jos sekä osakeyhtiön säännösten että hallintolain olennaiset näkökulmat olisi tuotu objektiivisesti esille, lukijalle olisi annettu aito mahdollisuus itse arvioida asiaa monipuolisen ja riittävän tiedon perusteella.

Juha Sipilän ratkaisu pyytää itse oikeuskanselria selvittämään esteellisyys oli erittäin hyvä. Tosin en usko oikeusasiamiehen selvityksen tuloksen, olipa se mikä tahansa, puhdistavan Sipilää jo nyt niskaan heitetystä loasta ja epäluulosta. Vahinko on jo tapahtunut. Lieneekö ollut jonkun tahon tarkoituskin.  

Joka tapauksessa asian uutisointi ja käsittely mediassa on paisunut kohtuuttomaksi. Sipilää on syytetty tunteista, ylilyönneistä ja -reagoinnista. Monen toimittajankin pitäisi katsoa peliin: esimerkiksi Ruben Stillerin itsesääli ja ironia on ylittänyt hauskuuden rajat ja Salla Vuorikosken defensiivit kääntyneet uskottavuuden tappioksi. Onneksi Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen on tehtäviensä tasalla, toki hänellä riittää draaman hallitsevia kaitsettavia yli oman tarpeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katera Steel, Sipilä, Terrafame, jäävi

VÄÄRIN ÄÄNESTETTY

Keskiviikko 9.11.2016 klo 12:40

crushing-disappointment.png

 

Donald Trumpista tulee Yhdysvaltojen 45. presidentti, vastoin politiikan, talouden ja kulttuurin eliitin tahtoa ja odotuksia. Helsingin sanomien toimittaja Saska Saarikoski, joka jo eilen julisti Hillary Clintonin voittajaksi, kirjoitti tänään kolumnissaan, että ”melkein kaikki” kuvittelivat samoin. Sama joukko äimistyi, kun britit äänestivät itsensä eroon EU:sta.

Saarikosken ja muiden samanmielisten kannattaisi viimeistään nyt alkaa pohtia, miksi melkein kaikki olivat taas väärässä. Yksi väistämätön johtopäätös on, että Saarikosken kaikki on pahasti vääristynyt otos – ei läheskään kaikki, ei edes enemmistö.

Vaaleissa kukoisti viha ja halveksunta, loka lensi ja leimakirveet heiluivat. Toistui tuttu kuvio, jossa hyväosainen eliitti halveksii sivistymätöntä ja syrjäytynyttä rahvasta, rahvas eliittiä ja muualta tulleita, kaikki muuta mieltä olevia. Vastakkaisista väitteistä huolimatta en silti usko, että yli puolet briteistä tai jenkeistä olisi sivistymättömiä ja tietämättömiä rasisteja. Uskon, että suuri osa heistä on tuiki tavallisia, tolkun kansalaisia, jotka eivät ole löytäneet muuta kanavaa protestilleen nykymenoa vastaan. Presidentinvaalien viesti on sama kuin Brexitissä ja kotimaan jytkyissä: iso osa kansasta on tuntenut olonsa osattomaksi ja äänensä kuulumattomaksi jo pitkän aikaa. Ja he ovat kyllästyneet siihen perin juurin.

Nykymenon luoneiden ja sitä kannattavien on nyt pakko kuunnella enemmistön ääntä ja hakea vastaus protestin aikaansaaneisiin ongelmiin. Mistä viha ja halveksunta kumpuavat? Miksi ääriajattelu ja leimaaminen leviävät kulovalkean lailla? Mihin tarpeeseen Donald Trump vastaa? Mikä on muuttanut ajattelumme? Vai onko niin, että ajattelu on ennallaan, mutta nyt kaikki saavat äänensä kuuluviin?

Aiemmin vain eliitin määräämät auktoriteetit saivat ajatuksensa julki. Rahvas sai tuta olevansa väärässä ja vähempiarvoinen jo esikoulusta asti. Viisaammat kertoivat, miten olla ja ajatella. Palkintona ja porkkanana viisaampien määräämässä menossa oli, että kaikilla oli mahdollisuus samaan. Tie vaurauteen, eliittiin ja ylempiarvoisten joukkoon kulki pohjoismaisen tasa-arvon tai amerikkalaisen unelman keinoin. Tarjolla oli toivo paremmasta. Jokainen sukupolvi menestyi edellistä paremmin. Lasten elämä oli helpompaa ja vauraampaa kuin vanhempien.

Nyt tuo sukupolvien toivon ketju on murtunut. Amerikkalainen unelma on pettänyt, keskiluokka köyhtyy ja toivo katoaa. EU kompuroi kriisistä toiseen – entiset ovat ratkaisematta, kun uusi jo yllättää. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion lupaus koulutuksen ja sivistyksen tuomasta vauraudesta on sekin kärsinyt pahan kolauksen.  Vanhemmilla menee nyt lapsiaan paremmin. Syrjäytyneitä ja pettyneitä on kaiken aikaa enemmän. Pelko ja huoli omasta pärjäämisestä ja tulevaisuudesta on aito ja kasvaa kaiken aikaa. Oma ja läheisten arvo on mitätön, rooli yhteiskunnassa olematon. Joskus jo toisessa tai kolmannessa polvessa.

Nyt kannattaisi kaikkien kuunnella, avoimin mielin ja aidosti arvostaen – kaikkia ihmisiä, sitä rasistiakin. Tarttua jokaiseen tilaisuuteen kohdata ja yrittää ymmärtää vastapuolta. Halveksunnan ja paheksunnan, kasvattamisen ja sivistämisen sijaan pohtia, mistä mielipiteet kumpuavat. Ja pyrkiä vaikuttamaan syihin. Sitä kautta muuttuvat mielipiteetkin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Trump, presidentti, vaalit