Tavoitat minut parhaiten sähköpostilla.

Taina Kivelä: yrittäjä, toimittaja, finanssisektorin moniammattilainen. Perhokalastajan leski, äiti ja isoäiti.  Metsäsaamelaisen šamaani Aikia Aikianpojan sukua Koillismaalta.


Juttutalo syntyi rakkaudesta tietoon ja tarinoihin. 

Kustannamme ja myymme suomalaista kaunokirjallisuutta. 

 Meiltä saat myös sisältöä printtiin ja nettiin. 

Juttutalon yrittäjä Taina Kivelä on erikoistunut yhteiskunnan, politiikan ja talouden ilmiöistä ja ihmisistä kertoviin juttuhin. Kirjoitamme myös muista teemoista. 

Ota yhteyttä, tehdään yhdessä hyvä juttu. 


POSION TYTÖN TARINA

Sinä vuonna, kun minä synnyin, syntyi moni muukin. Seitsemän vuotta myöhemmin, samana vuonna kun kuu valloitettiin, me aloitimme opintiemme Posion lähes kahdenkymmenen kyläkoulun ensimmäisellä luokalla. Nykyisin Posiolle syntyy vuodessa lapsia vain yhden ekaluokan verran. 

Meitä oli paljon. Ja hauskaa oli. Kymmenkesäisinä kuitenkin oivalsimme, että Posiolta oli lähdettävä pois. Opiskelemaan, töihin. Ja elämään.

Silloin töitä riitti tekevälle vielä Posiollakin. Veijo Esson baarissa kassakone kilisi tasaisen varmasti, ja reippaalle kesätytölle oli hommia talvellakin. Myös Himmerkin leirintäalueella riitti turisteja ja töitä; lisäansiot olivatkin tarpeen neljän tyttären virkamiesperheessä.

Mies löytyi jo lukiosta. Yhdessä menimme Norjaan kalatehtaalle tienaamaan opiskelurahaa ja -motivaatiota. Jälkimmäistä tulikin kylliksi koko loppuelämää varten. Rahat riittivät lyhyemmän matkaa. Huolta ei kuitenkaan ollut, meidät haettiin töihin jo yliopiston käytäviltä. Atk, tulevaisuuden ala, veti väkeä enemmän kuin laitos ehti valmistaa.

Rahoitusmarkkinat vapautettiin, ja minä menin pankkiin töihin. Ehdin mukaan sekä hullujen vuosien rahanjakoon että koko kansan krapulaan. Pankkikriisin paras seuraus oli juppipariskunnan arvojen oikaisu: tyttäremme syntyi. Äkkiä elämän tarkoitus oli selvä.

Uraperheen lamavuodet kuluivat lasta hoitaen, töitä tehden, lisäkoulutusta hankkien, työtehtäviä ja asuntoa vaihtaen ja lainoja maksaen. Turvaverkko jäi pohjoiseen, mutta sisulla siitäkin selvittiin.

Sitten iski se kuuluisa neljänkympin kriisi koko voimallaan. Ura oli tehty, omakotitalo hankittu, lapsi toisella kymmenellä. Oppirahat oli maksettu ja osaamista hankittu jos jonkinlaista.

Virkamiehen ura päättyi ja perustin oman yrityksen. Seitsemän vuotta myöhemmin myin firmani EY:lle, ja kaupan päälle menin minäkin. Parin vuoden kuluttua aloitin journalismin opinnot Haaga-Heliassa,  ajurina unelma elättää itsensä kirjoittamalla.

Unelma toteutui: minusta tuli kirjailija ja toimittaja. Esikoiskirjani Enkelityttö ilmestyi joulun alla 2017, samoin kuin Valta & Vastuu -verkkolehden ensimmäinen numero. Kiinnostus politiikkaan vei minut Suomenmaa -lehteen, jossa politiikan toimittajan pesti päättyi keskustan vaalitappioon.

Kesäkuussa 2019 mieheni, jonka kanssa olin saanut kulkea yhtä matkaa 40 vuotta, kuoli yllättäen. Suru painoi polvilleen pimeään. Sairastuin nivereumaan, joka vei sairaseläkkeelle kesällä 2021.

Mutta elämä jatkuu ja aika parantaa, pimeyden jälkeen tulee valo. Hyvä hoito ja lääkitys palautti toimintakykyni, mummiksi tulo toivon ja uskon parempaan tulevaisuuteen.

Nyt olen kolmannen elämäni alussa. Odotan innolla tulevaa.

Taustakuva: Laatikaisen tytöt 1968, Taina oikealla